Lehdistö

Työpajatoiminta vahvistaa opiskelu- ja työelämävalmiuksia ja säästää kustannuksia 
Uusien tutkimustulosten mukaan työpajatoiminnan kustannukset tulevat katetuksi jo silloin, jos vuosittaisesta 15 000 nuoresta valmentautujasta 110 kouluttautuu ja työllistyy.   
Mediatiedote 9.2.2017 
”Meillä on nyt ensimmäistä kertaa valtakunnallista tietoa siitä, että työpajatoiminnassa olevat henkilöt itse kokevat toiminnan vahvistavan juuri niitä taitoja, joita työelämään ja koulutukseen ohjautuminen edellyttää”, toteaa Valtakunnallisen työpajayhdistyksen (TPY) puheenjohtaja Anneli Kiljunen. 
Yli 90% valmentautujista on kokenut sosiaalista vahvistumista työpajajakson aikana, ilmenee Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Sovari – sosiaalisen vahvistumisen mittarin valtakunnallisista tuloksista vuodelta 2016. Myönteistä edistymistä on koettu etenkin arjen asioiden hallinnassa (81% valmentautujista) sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksissa (77%). Kyselyyn vastasi 1462 valmentautujaa 90 työpajalta. Lähes 70 % työpajalla olleista nuorista sijoittuu työpajajakson jälkeen työhön, koulutukseen tai muuhun ohjattuun toimintaan. 
”Lisäksi olemme tarkastelleet työpajatoiminnan taloudellista vaikuttavuutta. Alan kustannukset tulevat katetuksi jo silloin, jos vuosittaisesta 15 000 nuoresta valmentautujasta 110 kouluttautuu ja työllistyy”, Kiljunen jatkaa. 
Laskelmat perustuvat Valtakunnallisen työpajayhdistyksen julkaisemaan tutkija Jukka Ohtosen raporttiin ”Starttivalmennus ja työpajatoiminta, taloudellisia näkökulmia”. Ohtonen osoittaa, että työpajatoimintaan käytetyt yhteiskunnalliset panokset ovat vain murto-osa niillä saatavista hyödyistä. Yhden koulutuksen ja työn ulkopuolelle jääneen nuoren osalta menetetään keskimääräisen työuran aikana pelkästään ansiotuloja ja eläkemaksuja noin 1,4 miljoonaa euroa. 
”Tuoreiden tutkimusten mukaan nuorten pitkäaikaistyöttömyys ja työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on kasvussa. Työpajojen palvelulle on paljon tarvetta ja sen vaikuttavuus pystytään osoittamaan. Samaan aikaan toiminnan perusedellytyksiä horjutetaan. Työpajatoiminnan perusrahoitus on ollut vuosittaisen leikkausuhan alla ja työllisyysmäärärahoja on leikattu niin, että esimerkiksi työllistäminen palkkatuen turvin työpajoille on yhä harvemman mahdollisuus. Lisäksi käynnissä olevan maakuntauudistuksen vaikutukset työpajojen mahdollisuuksiin tarjota maakuntiin siirtyviä palveluja ovat vielä epäselviä”, huomauttaa Valtakunnallisen työpajayhdistyksen vs. toiminnanjohtaja Anna Kapanen. 
Alle 29-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden 2016 lopussa 10 800, joka on jopa 20% enemmän kuin vuotta aiemmin.  
Lisätietoja: 
Anna Kapanen, vs. toiminnanjohtaja, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, p 010 279 2724 
Maria Gnosspelius, viestintäpäällikkö, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, p 010 279 2727 
Lisätietoja valtakunnallisista Sovari – sosiaalisen vahvistumisen mittarin tuloksista luettavissa verkkosivuillamme. 
Tutkija Jukka Ohtosen raportti Starttivalmennus ja työpajatoiminta. Taloudellisia näkökulmia.  
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on työpaja-ammattilaisten perustama järjestö, joka ehkäisee syrjäytymistä edistämällä työpajatoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen kehitystä Suomessa ja vahvistaa toiminnallaan sekä työpajojen toimintaedellytyksiä että työpaja-ammattilaisten osaamista. Vuonna 2017 TPY täyttää 20 vuotta. Juhlavuoden teema on työpajatoiminnan vaikuttavuus.  

Työpajatoiminta vahvistaa opiskelu- ja työelämävalmiuksia ja säästää kustannuksia 

Uusien tutkimustulosten mukaan työpajatoiminnan kustannukset tulevat katetuksi jo silloin, jos vuosittaisesta 15 000 nuoresta valmentautujasta 110 kouluttautuu ja työllistyy.   

Mediatiedote 9.2.2017 

”Meillä on nyt ensimmäistä kertaa valtakunnallista tietoa siitä, että työpajatoiminnassa olevat henkilöt itse kokevat toiminnan vahvistavan juuri niitä taitoja, joita työelämään ja koulutukseen ohjautuminen edellyttää”, toteaa Valtakunnallisen työpajayhdistyksen (TPY) puheenjohtaja Anneli Kiljunen. 

Yli 90% valmentautujista on kokenut sosiaalista vahvistumista työpajajakson aikana, ilmenee Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Sovari – sosiaalisen vahvistumisen mittarin valtakunnallisista tuloksista vuodelta 2016. Myönteistä edistymistä on koettu etenkin arjen asioiden hallinnassa (81% valmentautujista) sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksissa (77%). Kyselyyn vastasi 1462 valmentautujaa 90 työpajalta. Lähes 70 % työpajalla olleista nuorista sijoittuu työpajajakson jälkeen työhön, koulutukseen tai muuhun ohjattuun toimintaan. 

”Lisäksi olemme tarkastelleet työpajatoiminnan taloudellista vaikuttavuutta. Alan kustannukset tulevat katetuksi jo silloin, jos vuosittaisesta 15 000 nuoresta valmentautujasta 110 kouluttautuu ja työllistyy”, Kiljunen jatkaa. 

Laskelmat perustuvat Valtakunnallisen työpajayhdistyksen julkaisemaan tutkija Jukka Ohtosen raporttiin ”Starttivalmennus ja työpajatoiminta, taloudellisia näkökulmia”. Ohtonen osoittaa, että työpajatoimintaan käytetyt yhteiskunnalliset panokset ovat vain murto-osa niillä saatavista hyödyistä. Yhden koulutuksen ja työn ulkopuolelle jääneen nuoren osalta menetetään keskimääräisen työuran aikana pelkästään ansiotuloja ja eläkemaksuja noin 1,4 miljoonaa euroa. 

”Tuoreiden tutkimusten mukaan nuorten pitkäaikaistyöttömyys ja työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on kasvussa. Työpajojen palvelulle on paljon tarvetta ja sen vaikuttavuus pystytään osoittamaan. Samaan aikaan toiminnan perusedellytyksiä horjutetaan. Työpajatoiminnan perusrahoitus on ollut vuosittaisen leikkausuhan alla ja työllisyysmäärärahoja on leikattu niin, että esimerkiksi työllistäminen palkkatuen turvin työpajoille on yhä harvemman mahdollisuus. Lisäksi käynnissä olevan maakuntauudistuksen vaikutukset työpajojen mahdollisuuksiin tarjota maakuntiin siirtyviä palveluja ovat vielä epäselviä”, huomauttaa Valtakunnallisen työpajayhdistyksen vs. toiminnanjohtaja Anna Kapanen. 

Alle 29-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden 2016 lopussa 10 800, joka on jopa 20% enemmän kuin vuotta aiemmin.  

Lisätietoja: 

Anna Kapanen, vs. toiminnanjohtaja, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, p 010 279 2724 

Maria Gnosspelius, viestintäpäällikkö, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, p 010 279 2727 

Lisätietoja valtakunnallisista Sovari – sosiaalisen vahvistumisen mittarin tuloksista luettavissa verkkosivuillamme. 

Tutkija Jukka Ohtosen raportti Starttivalmennus ja työpajatoiminta. Taloudellisia näkökulmia.  

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on työpaja-ammattilaisten perustama järjestö, joka ehkäisee syrjäytymistä edistämällä työpajatoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen kehitystä Suomessa ja vahvistaa toiminnallaan sekä työpajojen toimintaedellytyksiä että työpaja-ammattilaisten osaamista. Vuonna 2017 TPY täyttää 20 vuotta. Juhlavuoden teema on työpajatoiminnan vaikuttavuus.  

 

ULA-verkosto antoi lausuntonsa 28.8.2014 nuorisolain uudesta sisällöstä:

Haluamme nostaa esiin nuorisolain taustalla olevan arvopohjan:

Apua tarvitsevat ovat usein ”ihan tavallisia nuoria”, jotka tarvitsevat tukea ja apua arkipäiväisten ongelmien ratkaisemisessa. Kuka tahansa voi syrjäytyä.  Siksi tarvitaan avarampi näkemys siitä, mitä etsivä nuorisotyö varsinaisesti on. Uudistunut nuorisolaki voisi kannustaa sekä ennaltaehkäisevään että hallinnolliseen yhteistyöhön. Ennaltaehkäisevässä etsivässä nuorisotyössä ei työskennellä perinteisellä tavalla. Jos ja kun nuori kokee tarvitsevansa ohjausta, hän ottaa yhteyttä etsivään nuorisotyöhön. Edellytyksenä tähän tosin on, että nuorella on tietämys tarjolla olevasta palvelusta. Ennaltaehkäisevässä etsivässä nuorisotyössä kyse on siis pitkälti tiedon välittämisestä sekä siitä, että etsivän nuorisotyön työntekijät ovat tavoitettavissa ja näkyvissä oikeissa foorumeissa, jotta he mahdollisimman monta kertaa näkyvät nuorten elämässä ja saavat mahdollisuuden luoda luottamuksellisen suhteen nuoriin. Tapaamiset voitaisiin järjestää esimerkiksi yhdeksännellä luokalla sekä toisen asteen ensimmäisellä ja kolmannella luokalla sekä varusmiespalveluksen kutsunnan yhteydessä. Nuorisolaissa pitää huomioida nuorten ohjaustarpeita, erityisesti nuorten eri siirtymävaiheissa.

Nykyisen lainsäädännön mukaan nuorten pitää ensin syrjäytyä, ennen kuin saavat apua etsiviltä tai nuorisopajoilta. Ennaltaehkäisevä etsivä nuorisotyö pitäisi lisätä lakitekstiin, takaamaan se sosiaalinen tuki jota nuoret tarvitsevat pysyäkseen järjestelmässä – eikä ainoastaan ehkäisemään syrjäytymistä. Ajatusmalli etsivässä nuorisotyötoiminnassa on muuttumassa syrjäytymisen ennaltaehkäisyn aikaisessa vaiheessa mahdollistavaan suuntaan. Tämä sekä ennaltaehkäisee kärsimystä yksilötasolla että vähentää yhteiskunnan kustannuksia.  Nuorisolain § 7 c mukaan täytyy tehdä etsiville ilmoitus nuoresta, joka keskeyttää opinnot tai joka vapautetaan varusmies- tai siviilipalvelusta. Tämä on sinänsä hyvä asia, mutta vaikka ilmoitukset keskeyttämisistä voidaankin pitää tehokkaana tapana tunnistaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, niin asia ei ole täysin mutkaton. On olemassa riski, että keskeyttämistodistukset saavat liian tärkeän roolin etsivien työmenetelmässä. Joissakin paikoissa keskeyttämistodistuksia käytetään "lähetteinä" etsivien palveluihin, ja tämä tulkinta on todella suppea. Etsivien perusarvioihin kuuluvat nuorten vapaaehtoisuus, sekä se, että nuorella on oikeus pyytää apua myös ilman ”lähetettä” keskeyttämistodistuksen muodossa. Etsivät pitäisi saada mukaan kuvaan ennen kuin nuori keskeyttää opintonsa, jotta keskeyttäminen voidaan ennaltaehkäistä. Mahdollinen keskeyttäminen voidaan tehdä "hallitusti", jos etsivällä on jo vakiintunut yhteys nuoreen ja tällä tavalla voi ohjata hänet eteenpäin.

Vanhassa lakitekstissä nuorten työpajat mainitaan ainoastaan kaksi kertaa. Etsivän toiminnan yhteydessä pitäisi olla erikseen pykälä myös nuorten työpajoista.  Etsivän toiminnan tarkoitus on luoda nuorille tulevaisuus, eli pitkällä tähtäimellä auttaa heitä eteenpäin joko koulutukseen tai työhön. Nuoret voivat tilapäisesti tarvita esimerkiksi elämänhallinnan valmennusta (esim. päivärytmi, ruoanlaitto, sosiaalinen kanssakäyminen) ja työhakuvalmennusta. Tämä valmennus tapahtuu nuorten työpajoilla. Työpajan luonnolliset yhteistyökumppanit ovat ensisijaisesti toisen asteen koulutustarjoajat sekä yläasteen ylemmät luokat, mutta myös sosiaali- ja terveydenhuolto, työvoimatoimisto ja yritykset. Nuorisotalot voivat tarjota nuorille sekä mielekästä vapaa-ajan tekemistä että paikan, missä uusien kontaktien luominen on mahdollista. Tärkeimmät tekijät etsivässä nuorisotyössä ovat vapaaehtoisuus, itsenäisyys sekä luotettavuus, ja tämä puolueettomuus ja uskottavuus saattaa ”viranomaisuusleiman” takia kärsiä, jos kunta palkkaa etsiviä työntekijöitä nuorisotaloille.

Kolmasosa ULA-verkoston jäsenpajoista ylläpidetään kolmannen sektorin toimijoiden avulla. Mitä rahoitukseen tulee, niin lainsäädännön kautta ei pidä rajoittaa kolmannen sektorin mahdollisuutta tarjota nuorten työpajapalveluita yhdelle tai useammalle kunnalle.  Joskus kolmannella sektorilla on ideavapautensa ansiosta suurempi mahdollisuus joustavuuteen sekä tehokkaampien ja innovatiivisempien palvelujen tarjoamiseen.

 

Yhteenveto ULA-verkoston lausunnosta:

 1. Lakitekstiin pitäisi tehdä lisäys ennaltaehkäisevästä etsivästä nuorisotyöstä, takaamaan nuorille sosiaalinen tuki, jotta he pysyisivät osana yhteiskuntaa – ja tämän kautta ennaltaehkäistä syrjäytymistä, sekä säästää rahaa.

 2. Nuorisolaissa pitää huomioida nuorten ohjaustarpeita, erityisesti nuorten eri siirtymävaiheissa.

 3.  Mahdollistaakseen luottavaisen suhteen syntymistä, etsivien pitää tavata nuoret mahdollisimman monta kertaa, kuten esimerkiksi yhdeksännellä luokalla ja toisen asteen ensimmäisellä ja kolmannella luokalla sekä varusmiespalvelun yhteydessä. Tällä tavalla luodaan luottamusta ja nuorille välittyy tieto mihin kääntyä elämän murrosvaiheissa.

 4. Keskeyttämistodistus ei saa toimia ”lähetteenä”, jonka etsivät odottavat saavansa ennen yhteydenottoa.

 5. Etsivän toiminnan tarkoitus on luoda nuorille tulevaisuus, eli pitkällä tähtäimellä auttaa heitä eteenpäin, joko koulutukseen tai työhön. Tässä on olemassa luonnollinen yhteys nuorten työpajatoimintaan.

 6. Etsivän toiminnan yhteydessä tarvitaan oma pykälä myös nuorten työpajoista. Nuorten työpajoilla voidaan tarjota elämänhallinnan valmennusta (esim. päivärytmi, ruoanlaitto, sosiaalinen valmennus) opiskeluvalmennusta, kouluyhteistyötä sekä työnhakuvalmennusta nuorille. Kyse ei siis ole linnunpönttöjen valmistamisesta. 

 7. Mitä rahoitukseen tulee, niin lainsäädännön kautta ei pidä rajoittaa kolmannen sektorin mahdollisuutta tarjota nuorten työpajapalveluita yhdelle tai useammalle kunnalle.